Ja näin olen ollut iPadin ulkoiluttaja jo vaikka kuinka kauan, vaan en ole täyttänyt kirjallisia vastuitani. Hyi minua. Joskaan, kirjoitettujen tekstien määrästä pikaisesti johtopäätöksiä vedellen, eivät ole aivan kaikki muutkaan a) malttaneet ottaa naamaansa irti naamakirjasta tai peleistä välillä (kaikki sympatiat), b) löytäneet iPadiaan kadotettuaan sen ensimmäisinä päivinä, c) muistaneet tämän blogin osoitetta.

Palatakseni astialle.

Olen onnistuneesti ollut tässä viikon sairaana ja muissa hommissa, joten oikeastaan poissaololistani on aika kunniakas. Olen kuitenkin ehtinyt rämplätä iippädlaitetta oiken hyvin tunneilla ennen räkäkuumetautia. Muistiinpanojen tekeminen on melko simppeliä, joskin pienellä rahalla saisi vielä kätevämmän sovelluksen. Tykkään kyllä käyttää niitä, jotka antavat piirtää ka kirjoittaa samalle sivulle. Yritin lainata kosketusnäyttökynää epäonnistuen kovasti.

Jaajaajaa. Suurin apu ehkä edelleen on helppo pääsy internettiin. Sanakirjojen ja Wikipedia-artikkelienkin kohdalla. Näillä vehkeillä saisi oppilaiden tuntiaktiivisuuden kasvamaan, kun kukaan ei pelkäisi viitata väärän luulon pelossa. Elleivät lapset sitten pelaisi Angry Birdsiä. Itse löysin todella hyvän vastineen vihaisille linnuille, siinä syötetään kissoille jotain palloja, jotka ammutaan sienestä.

Kun nyt kerran aloin turista, niin turisen nyt urakalla. Ipadin suojapussina käyttämäni vihreä pipo hajosi.

rip.

Eräs hieman erilainen, mutta erittäin mielenkiintoinen käyttötapa tappletille löytyi teatteriprojektin tiimellyksessä. Tai oikeastaan kaksi. Oli kerrankin helppo pysyä Railin ja mikakorhosen mukana, kun suunnittelimme esimerkiksi käsiohjelman sivujen jakautumista. Sen lisäksi Garage Bandin rumpukonetta on nyt kuultavissa Kolmen Kullervon ensimmäisellä puoliajalla. Tulkaa kuuntelemaan ♥ Ei ollut mainos.

Sellasta kaikkee hyvää toivoo Elli!